Muutaman kerran vuodessa, kun joogaryhmä jää tauolle koululomien ajaksi, on tullut tavaksi mennä porukalla
pubiin syömään. (Jos nyt joku kysyy, että minkälaista joogaa, niin en osaa vastata. Sitä sorttia, jota täällä kylässä, ihme kyllä, on tarjolla. Käyn joka viikko ja hartiasärky pysyy loitolla.) Joka torstai-ilta pubissa tapahtuu vaikka mitä. Ennen kaikkea siellä on arpajaiset esikoulun hyväksi. Osallistujia ei yleensä ole montaa. Kaksi kertaa olen tuonut kotiin kalakauppiaan lahjoittaman valikoiman katkarapuja ja muita mereneläviä. Mutta varsinainen, klassinen aussipubin arpajaisvoitto ei ole aiemmin osunut kohdalle. Nyt osui: kokonainen tarjottimellinen raakoja kyljyksiä, makkaroita ja muuta grillilihaa. Pantiin osina pakastimeen odottamaan oikeaa nälkää.
Torstai-iltaisin pubissa on myös triviailta. Osallistuttiin kun satuttiin olemaan paikalla. Jäätiin viimeiseksi. Kysymykset olivat yllättävän hankalia - latinalaisia tiedetermejä, urheilutermejä, ranskalaisia keittiötermejä (tässä kohtaa jätettiin protesti - ranskalainen 'kermalla koristelemista' tarkoittava termi ei todellakaan ole
bruler). Viimeinen, tuhannen taalan kysymys koski tuntematonta tasmanialaista krikettitähteä. Tuhatta dollaria ei saanut kukaan muukaan.
Keskiviikkoisin pubissa on pastailta. 7,5 dollarilla (= 4,70 euroa) saa pasta-annoksen ja viinilasillisen. Sen verran epäluuloisia on oltu, ettei ole pastailtana pubiin eksytty. Semmoisella viinillä voisi varmaan lankata kenkiä tai desinfioida pensassaksia.
(Vähän päivitystä iltapuhteella - huonon suomen korjailua. Anteeksi jos tuli haamupäivityksiä.)
***
Several times a year, when the schools break for term holidays, our yoga group goes to the pub for a dinner. Yesterday was one of those evenings, so off to
the Robertson County Inn we went. Thursday evening is also the Preschool's meat raffle night. Twice before I have brought home a seafood tray donated by the fish van man, Swedish-born Lasse, who lives down the lane. This time we hit the jackpot and got the meat tray from Taylor's Butchery. A handsome, bloody selection of chops, sausages and meats. The meat tray as raffle prize - so that my in-laws in England understand - is an essentially Australian phenomenon, found in every single country pub.
For some time now, there has also been a trivia night at the pub on Thursdays, and since we happened to be there, we decided to take part. We lost, we lost, we really lost - no one's ever seen anyone so lost before (to paraphrase Randy Newman). But we did leave a protest: the French kitchen term that has to do with decorating something with cream is certainly not
bruler.
The $1000 question was about a completely unknown Tasmanian cricketer. No one else got that one.
On Wednesdays (I think it is Wednesdays but I might be wrong) they have a pasta evening at the pub. A bowl of pasta and a glass of wine for $7.50 (and we are talking Aussie dollars here). I don't think I'll ever be bold enough to take the risk. The wine is probably fit for polishing shoes or disinfecting secateurs.
Muutaman kerran vuodessa, kun joogaryhmä jää tauolle koululomien ajaksi, on tullut tavaksi mennä porukalla pubiin syömään. (Jos nyt joku kysyy, että minkälaista joogaa, niin en osaa vastata. Sitä sorttia, jota täällä kylässä, ihme kyllä, on tarjolla. Käyn joka viikko ja hartiasärky pysyy loitolla.) Joka torstai-ilta pubissa tapahtuu vaikka mitä. Ennen kaikkea siellä on arpajaiset esikoulun hyväksi. Osallistujia ei yleensä ole montaa. Kaksi kertaa olen tuonut kotiin kalakauppiaan lahjoittaman valikoiman katkarapuja ja muita mereneläviä. Mutta varsinainen, klassinen aussipubin arpajaisvoitto ei ole aiemmin osunut kohdalle. Nyt osui: kokonainen tarjottimellinen raakoja kyljyksiä, makkaroita ja muuta grillilihaa. Pantiin osina pakastimeen odottamaan oikeaa nälkää.
Torstai-iltaisin pubissa on myös triviailta. Osallistuttiin kun satuttiin olemaan paikalla. Jäätiin viimeiseksi. Kysymykset olivat yllättävän hankalia - latinalaisia tiedetermejä, urheilutermejä, ranskalaisia keittiötermejä (tässä kohtaa jätettiin protesti - ranskalainen 'kermalla koristelemista' tarkoittava termi ei todellakaan ole bruler). Viimeinen, tuhannen taalan kysymys koski tuntematonta tasmanialaista krikettitähteä. Tuhatta dollaria ei saanut kukaan muukaan.
Keskiviikkoisin pubissa on pastailta. 7,5 dollarilla (= 4,70 euroa) saa pasta-annoksen ja viinilasillisen. Sen verran epäluuloisia on oltu, ettei ole pastailtana pubiin eksytty. Semmoisella viinillä voisi varmaan lankata kenkiä tai desinfioida pensassaksia.
(Vähän päivitystä iltapuhteella - huonon suomen korjailua. Anteeksi jos tuli haamupäivityksiä.)
***
Several times a year, when the schools break for term holidays, our yoga group goes to the pub for a dinner. Yesterday was one of those evenings, so off to the Robertson County Inn we went. Thursday evening is also the Preschool's meat raffle night. Twice before I have brought home a seafood tray donated by the fish van man, Swedish-born Lasse, who lives down the lane. This time we hit the jackpot and got the meat tray from Taylor's Butchery. A handsome, bloody selection of chops, sausages and meats. The meat tray as raffle prize - so that my in-laws in England understand - is an essentially Australian phenomenon, found in every single country pub.
For some time now, there has also been a trivia night at the pub on Thursdays, and since we happened to be there, we decided to take part. We lost, we lost, we really lost - no one's ever seen anyone so lost before (to paraphrase Randy Newman). But we did leave a protest: the French kitchen term that has to do with decorating something with cream is certainly not bruler.
The $1000 question was about a completely unknown Tasmanian cricketer. No one else got that one.
On Wednesdays (I think it is Wednesdays but I might be wrong) they have a pasta evening at the pub. A bowl of pasta and a glass of wine for $7.50 (and we are talking Aussie dollars here). I don't think I'll ever be bold enough to take the risk. The wine is probably fit for polishing shoes or disinfecting secateurs.