Margaret Atwood on minulle tuntematon kirjailija - tarkoitan siis, että olen lukenut vain pikkuisen murto-osan hänen tuotannostaan enkä juuri mitään keskeistä.
Ensimmäiseksi ostin kirjoittamisesta kertovan
Negotiating with the Dead -kirjasen. Luin sitä lentokoneessa matkalla Adelaiden kirjafestivaaleille runsas vuosi sitten (ei löydy heti linkkiä seuraavasta festarista, tässä tietoa
Kanada-teemasta). Ja kas kummaa, siellä Atwood olikin päättänyt kaikista kirjoistaan lukea pätkiä juuri samaisesta kirjasta. Yleisö kuunteli kasvot loistaen - Atwood oli charmikas, hauska ja terävä puhuja. Jos en olisi jo ostanut kirjaa niin Atwoodin humoristinen markkinahenkisyys olisi varmaan saanut sen hankkimaan. "
Quite short and readable book complete with an index." Sopivan lyhyt ja helppolukuinen kirja indeksillä varustettuna.
Ostin sen sijaan festivaalin kirjateltasta novellikokoelman
Wilderness Tips ja kävin jonottamassa nimikirjoituksenkin. Takanani jonotti kanadalainen nainen, jolla oli mukanaan lähestulkoon Atwoodin kootut teokset, kaikki rakastettuja ja kuluneita niteitä.
"Atwood ei suostu kotikulmilla välttämättä signeeraamaan muita kuin uusimmat kirjansa", hän selitti. "Mutta Australiasta se pitää paljon, se on täällä aina hyvällä tuulella."
Minä testasin väittämää ja pyysin nimmarin myös ystävälle. Nimen kirjoitusasu sai kirjailijan valppaaksi. "Kristiina. Sehän on suomalainen nimi, eikö?" Hädin tuskin sain nyökätyksi. Koin kommunikoineeni syvällisellä tasolla kirjailijan kanssa.
Nyt olen vihdoin lukenut Atwoodilta kokonaisen romaanin. Olin yrittänyt
Oryxia ja Crakea englanniksi, ja aina jäi kesken. En ymmärtänyt lukemaani. Sitten lentokone toi suomalaisen sukulaisen, jolla oli suomenkielinen pokkari mukanaan. Sen luettuani tajuan, miksei englanniksi lukemisesta tullut mitään.
Mutta Atwoodista en taida tietää yhtään enempää kuin ennenkään. Tämähän tuntui peräti epätyypilliseltä edustajalta hänen tuotannossaan. On siis jatkettava harjoituksia. Mitä pitäisi lukea seuraavaksi?
Adelaidessa oli myös kanadalaisrunoilija nimeltä
Lorna Crozier. Hänen kirjansa eivät olleet ehtineet perille ajoissa, mikä oli hirmuisen ikävä, varsinkin kun hänen ääneen lukemansa runot tuntuivat vaikka kuinka kiehtovilta. Kuinka huono tuuri voi ihmisellä ollakaan: matkustaa maailman toiseen ääreen markkinoimaan taidettaan, kestää maratonlennot ja jetlagit, ja sitten kirjat eivät saavu paikalle. Onnistuimme silloin löytämään häneltä yhden kokoelman, mutta nythän Amazonissa tuntuu olevan tarjolla vaikka mitä. Kun vain tietäisi mitä valita?
***
I have hardly started with
Margaret Atwood. The first book of hers that I bought was not fiction at all, but a collecton of little essays on writing, titled
Negotiating with the Dead. Soon after that, I happened to hear her at the
Adelaide Writers' Week 2004, reading excerpts from this very same book.
"
Quite short and readable book complete with an index", she advertised herself. Having already bought it, I selected from the festival bookshop (a huge tent under the baking, South Australian sun) a collection of stories titled
Wilderness Tips. I even went and got a signature. Behind me in the long queue stood a Canadian woman who had brought her whole collection of books for the author to sign. "In Canada she doesn't necessarily sign anything but her latest books. But she likes Australia, so she is always in a good mood here," she told me.
I decided to be bold and ask her to sign two books, one for me and one for a friend. "Kristiina? That is a Finnish name, isn't it?" Atwood asked. I felt I had had a meaningful conversation with a well-known, intelligent person.
Yesterday I finally finished reading a novel.
Oryx and Crake was too difficult for me to read in English, but then a relative happened to bring along a Finnish language paperback. I see now why it seemed too much of a challenge: the language was mostly invented!
I realise I am no wiser when it comes to Atwood as writer, having only read this one. Any hints on which one to pick up next?
In Adelaide there was also a Canadian poet called
Lorna Crozier. I enjoyed her reading immensely, and was so sorry to hear that none of her books had made it in time into Australia. Andy had found one collection of poetry from the internet, but now I see that there are many available at the Amazon. But there we are again - which one to pick?
Comments - Kommentit
DATE: 5:52 AM
Terve Vancouverista, Kanadasta! Olen nauttinut blogiasi vähän aikaan, kun on mielenkiintoistsa lukea suomalaisesta Australiassa. Kanadalaisten silmissä Margaret Atwood on meidän paras kirjailija. Olen lukennut muutaman kirjan, mutta minusta ne ovat vaikeita ja hyvin synkkiä. Lorna Crozier on hyvin tunnettu Victoriassa, Vancouverin saarella asuva, ja opettaa University of Victoriassa.
Posted by: marja-leena | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 9:26 AM
Kiitos kun kommentoit! Minulla taitaa olla jossakin siellä Vancouverin lähellä serkku... pitääpä selvittää.Anni
Posted by: ah | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 5:10 AM
Ja meillä on oikein hyvät ystävät Sidneyssä! Pitäisi käydä joku päivä.
Posted by: marja-leena | February 23, 2006 06:17 PM