Kävin tänään pitkästä aikaa Tyynenmeren rannalla. Suurihan se yhä edelleen (kuvassa pelikaaneja Kiaman tietämillä). Ja pysähdyttiin myös
Minnamurran mukavan kompaktissa viileän vyöhykkeen sademetsässä. Näin kevään virallisesti ensimmäisenä päivänä näimme kohmeisen Eastern water dragon -liskon, kalliosta kasvavan orkidean, lyyralinnun (sen virallinen suomenkielinen nimi on Birdlifen
lintuluettelon mukaan lyyrypyrstö). Yksi valtavista kuristajaviikunapuista (tässä saisi joku viisaampi auttaa suomennoksella) oli kaatunut myrskyssä ja repinyt sademetsän katokseen valtavan aukon. Entiseen verrattuna oli oudon valoisaa.
Kari oli kiltisti mainostanut blogiani
omassaan ja sanoi, että täältä löytyy asiaa musiikista. Yritän siis palata ruotuun. Meillä on kuunneltu viime päivinä
Rufus Wainwrightin levyä Poses. Sen tarttuva alkuraita
Cigarettes and Chocolate Milk ei jätä yölläkään rauhaan. Outoa, koska sen omintakeista melodiaa ei oikein pysty omin päin hyräilemään, alun kissanpolkkariffiä lukuun ottamatta, ja lajityypiltään se huitelee jossakin reippaan popin, tanssimusan ja kabareen välimaastossa. Hieno sävellys joka tapauksessa. Sukulaistytön mukaan Rufus kuulostaa Ismo Alangolta - ja niin taitaa vähän kuulostaakin.
***
It has been a long time since I last went down to the coast. Funny, since it is only 30 minutes away. Today, The Pacific was as big as ever and the pelicans in Kiama as weird as pelicans can be. We stopped at the
Minnamurra rainforest, saw an Eastern water dragon, an orchid growing straight out of the rock, a female lyrebird. It is a fantastic little spot, and quite a bit of the pathway is actually accessible for wheelchairs.
A gigantic strangler fig had fallen down since our last visit and made a huge hole in the canopy. All the light that now reaches the floor of the rainforest makes the place look quite different. A ranger told us a few things about lyrebirds and lost us for a bit when he referred to foxes and cats as exotic predators. It makes perfect sense of course, only it took us Europeans a minute to understand.
Andy and I have been listening to
Rufus Wainwright's CD Poses a lot during the past week. The opening track
Cigarettes and Chocolate Milk doesn't leave me alone at night, either - weird because you can't really sing the song unless you have it on. And the music itself seems to be a cross between straighforward pop and cabaret. I love the song, and admire the mind that composed those melodies! (Not that
Andy's melodies would not be perfectly admirable as well, but you understand what I mean.)
Kävin tänään pitkästä aikaa Tyynenmeren rannalla. Suurihan se yhä edelleen (kuvassa pelikaaneja Kiaman tietämillä). Ja pysähdyttiin myös Minnamurran mukavan kompaktissa viileän vyöhykkeen sademetsässä. Näin kevään virallisesti ensimmäisenä päivänä näimme kohmeisen Eastern water dragon -liskon, kalliosta kasvavan orkidean, lyyralinnun (sen virallinen suomenkielinen nimi on Birdlifen lintuluettelon mukaan lyyrypyrstö). Yksi valtavista kuristajaviikunapuista (tässä saisi joku viisaampi auttaa suomennoksella) oli kaatunut myrskyssä ja repinyt sademetsän katokseen valtavan aukon. Entiseen verrattuna oli oudon valoisaa.
Kari oli kiltisti mainostanut blogiani omassaan ja sanoi, että täältä löytyy asiaa musiikista. Yritän siis palata ruotuun. Meillä on kuunneltu viime päivinä Rufus Wainwrightin levyä Poses. Sen tarttuva alkuraita Cigarettes and Chocolate Milk ei jätä yölläkään rauhaan. Outoa, koska sen omintakeista melodiaa ei oikein pysty omin päin hyräilemään, alun kissanpolkkariffiä lukuun ottamatta, ja lajityypiltään se huitelee jossakin reippaan popin, tanssimusan ja kabareen välimaastossa. Hieno sävellys joka tapauksessa. Sukulaistytön mukaan Rufus kuulostaa Ismo Alangolta - ja niin taitaa vähän kuulostaakin.
***
It has been a long time since I last went down to the coast. Funny, since it is only 30 minutes away. Today, The Pacific was as big as ever and the pelicans in Kiama as weird as pelicans can be. We stopped at the Minnamurra rainforest, saw an Eastern water dragon, an orchid growing straight out of the rock, a female lyrebird. It is a fantastic little spot, and quite a bit of the pathway is actually accessible for wheelchairs.
A gigantic strangler fig had fallen down since our last visit and made a huge hole in the canopy. All the light that now reaches the floor of the rainforest makes the place look quite different. A ranger told us a few things about lyrebirds and lost us for a bit when he referred to foxes and cats as exotic predators. It makes perfect sense of course, only it took us Europeans a minute to understand.
Andy and I have been listening to Rufus Wainwright's CD Poses a lot during the past week. The opening track Cigarettes and Chocolate Milk doesn't leave me alone at night, either - weird because you can't really sing the song unless you have it on. And the music itself seems to be a cross between straighforward pop and cabaret. I love the song, and admire the mind that composed those melodies! (Not that Andy's melodies would not be perfectly admirable as well, but you understand what I mean.)