Mayday 34°35'S 150°36'E

Kulttuuria ja urheilua -blogissa on arvosteltu Minna Lindgrenin Leif Segerstam -elämäkerta, joka on ehdottomasti myös omalla lukulistalla. Osittain siksi, että Leif Segerstam on ristiriitainen, värikäs, lahjakas ja monella mittarilla muhkea persoona. Mutta vielä enemmän siitä syystä, että kielen käyttäjänä kipakka ja rempseä musiikkitoimittaja Lindgren tuntuu sopivalta henkilöltä juuri tätä elämäkertaa kirjoittamaan. Eikä varmasti haksahda turhaan hymistelyyn. Oopperakapellimestarina Leif hakee minun silmissäni vertaistaan, ainakin kun puhutaan suomalaisista kapellimestareista. Sävellyksiään en aina oikein erota toisistaan, minkä uskallan mainita ääneen nyt kun oma ura suomalaisen musiikin markkinanaisena on tällä erää takana päin. Muusikkopiireissä kiertää jatkuvasti sähköpostivitsejä Segerstamin erikoislaatuisesta kapellimestarinenglannista, joka sekoittelee sujuvasti eläviä ja kuolleita kieliä ja keksittyjä sanoja vielä lisäksi. Mieleen tulee myös vanha tarina Finlandia-talon orkesteriharjoituksista, joissa Segerstam yritti löytää orkesterista syyllistä partituuriin kuulumattomaan a-urkupisteeseen. Syyllinen löytyi lopulta kongressitiloista, jossa siivoojan Nilfisk humisi juuri sillä taajuudella. Renessanssipersoonista tulee mieleen, että Denis on päivittänyt uusia pionisivujaan, ja lupasin mainostaa niitä missä vain taidan. Allekirjoittaneen hän saa siellä kuulostamaan epäitsekkäältä henkilöltä, joten katson parhaaksi tehdä selväksi, että kyseinen herra puutarhuri on ollut valitsemassa pienen takapihamme jokikistä puskaa sekä neuvomassa kasveille oikeita paikkoja, istutus- ja lannoitustapoja. Taisivat ruusutkin tulla leikatuksi siinä samalla. Ja saikohan hän siitä vaivasta aikanaan palkakseen yhden kahvikupillisen. Sitä paitsi pionien kuvaajalle on annettu ohjeet poimia lähtiessään näitä uskomattomia kukkia mukaansa. Kuvassa Leif Segerstam Savonlinnan Oopperajuhlilla 1990-luvun alussa kertomassa intensiiviseen tyyliinsä Itä-Savon kesätoimittajalle (minä) Martti Talvelan muistoksi säveltämästään teoksesta (© Pauli Lundén). *** Some posts don't translate well - this time I have been writing about a new biography (in Finnish) about the conductor Leif Segerstam. Musicians all over the world know his self-made conductor's language that mixes words from real and invented languages, facial expressions and gestures into a unique and sometimes amusing whole. I remember being told a story about Segerstam rehearsing an orchestra at the Finlandia Hall, Helsinki. The rehearsal was interrupted because the conductor kept hearing a stubborn pedal A and insisted on finding the culprit. In the end the culprit was found in another part of the house: a cleaning lady with a hoover. (It is perfectly possible of course that the same story is being told about Celibidache, Boulez and Bernstein as well.) The photo was taken at the Savonlinna Opera Festival - I was working in the local newspaper and was frantically trying to take notes when he was explaining his piece, composed in memory of the great Finnish bass singer Martti Talvela. Now that I have stopped promoting Finnish contemporary music for a living, I dare to say that I couldn't always tell his pieces apart. But as an opera conductor he is simply marvellous! (Photo © Pauli Lundén, who gave me the print after the gig in early 1990s.) To find out more about Leif's compositions, go to the sidebar and follow the link to my old employer, the Finnish Music Information Centre in Helsinki. Denis has updated his Peony Page and I have promised to make the link available wherever I can. (I have added it in the sidebar as well.) And since he makes me sound like an admirable person, I need to point out that it was he who spent hours selecting suitable plants for my miserable backyard garden, advising on their care, pruning my roses and helping in every way imaginable. And all this for a cup of coffee. Not to mention the fact that he is urging the peony photographer to pick flowers to bring home with her, so the trip is well worth it every time.