Mayday 34°35'S 150°36'E

Oli hauska huomata, että romantisoida voi myös akateemiselta pohjalta, vaikkei Virginien kohdalla olekaan kysymys mistään tavallisesta tutkimusraportista. Mieleen tulivat myös omat graduntekoajat ja se loppumaton kiehtovien sivupolkujen verkosto, johon aikalaishistoriasta kiinnostunut törmää tutkiessaan mikrofilmejä, päiväkirjoja ja kirjeitä.

Muistan selvästi sen hetken, kun Sibeliuksen kuolin- ja hautajaisuutisointia Yliopiston kirjastossa tutkiessani tuli mieleen, josko gradun kohde olisi sittenkin voinut olla vähän toisenlainen. Olin lukenut aukeamakaupalla kirjoittelua edesmenneestä kansallissankarista, ja sitten löytyi lehden loppupäästä sattumalta toinen, aivan huomaamaton uutinen: pianokappaleiden ja yksinlaulujen säveltäjä Heino Kaski (1885-1957) oli onnettomuudekseen sattunut kuolemaan täsmälleen samana päivänä kuin Sibelius, syyskuun 20. päivänä vuonna 1957.

Toisen kuuluisuuden varjoon taisi jäädä kuollessaan - joskin tilapäisesti - myös Sergei Prokofjev, jonka kuolinhetki 5. maaliskuuta 1953 oli lähes kellonlyömälleen sama kuin Josef Stalinilla.

Edelfeltiin erikoistunut taidehistorioitsija Kortelainen on näköjään lähtenyt kulkemaan toistakin sivupolkua. Edelfeltin Ellan-vaimon kohtalosta kiinnostuneena hän on kirjoittanut kokonaisen kirjan naisten hysterian kulttuurihistoriasta (luin kiinnostuksella mm. tätä Bookcrossing-keskustelua). Tekisi mieli tilata luettavaksi - osaako joku suositella?

Lisää Virginie-kirjasta voi lukea vaikka Journalistin arviosta. (Kuva on yksityiskohta kirjan kannesta eli Albert Edelfeltin maalauksesta Virginie vuodelta 1883.)

***

I have just read a truly fascinating book about a completely unknown woman. Virginie is known in Finnish art history by her first name only, as one of the models the artist Albert Edelfelt was painting in Paris in 1880s (pictured a little detail of a painting dating from 1883).

The Finnish art historian Anna Kortelainen - a specialist in all things Edelfelt it seems - has spared no time or effort in finding out everything humanly possible about this woman. We still don't know what Virginie's real name was, where she was born and what became of her. Was she an innocent teacher's daughter from Southern France, or was she an experienced courtesan? We don't know. But we do know that she and Edelfelt had a relatively long relationship, and possibly one or two children, before they parted in early or mid-1880s.

From Kortelainen's point of view, the results of her research may have been very modest. But aren't we glad she allowed herself to get so completely sidetracked? (I don't think the book has been translated, sorry!)

I remember a moment when I very nearly got badly sidetracked myself. I was working on my master's thesis on the public image of Jean Sibelius in the Finnish press. I had been studying microfilmed newspapers from September 1957, after the composer's death. Pages and pages of obituaries, poems, stories about the composer's last days and funeral arrangements. And then, just when I thought I had read the whole lot, I came across a tiny piece of news squeezed in a remote corner of the paper, like a little afterthought. The composer of lovely solo songs and piano pieces, Heino Kaski (1885-1957), had been unfortunate enough to die on the very same day as Sibelius, 20 September 1957. Wouldn't he have deserved my attention rather than Sibelius, already known and admired by everyone?

Heino Kaski was not the only composer whose death almost went unnoticed. Sergei Prokofiev died on the same day (5 March 1953), practically the same moment, as the dictator Joseph Stalin.