Yössä itkevälle päivä koittaa...
In the Bleak Midwinter
[Päivitys: vieraileva luennoitsija englanninkielisessä osiossa.]
Haettiin joulukuusi ja kuunneltiin juhlan kunniaksi Jussi Björlingin Helga natt. Olen yrittänyt aloitella Yrsa Steniuksen Björling-elämäkertaa Kunnes siipi murtuu, vaan ei ole oikein lähtenyt vetämään, vaikka kumppanina on EMI:n tupla-CD Jussin parhaita. Jokin kielessä häiritsee - omintakeiset (omatekoiset) kielikuvat ensin viehättivät, nyt ne vieraannuttavat.
He ompelivat avioliittonsa kokoon loppukesästä [...] Jussi lähtee Eurooppaan. Hänen uransa lisää vauhtiaan vielä muutaman raketinvaihteen verran.
Yritän vielä. Ennenkin on tuntunut tältä, usein vierauden tunne häviää kun jaksaa hetken sinnitellä.
Helga natt (suomeksi Oi jouluyö, ranskalaisen Adolphe Adamin aika mahtipontinen sävellys) on pikkusiskon ikisuosikki. Ja eihän kukaan kiskaise korkeinta nuottia yhtä vavisuttavasti kuin Jussi. Toiset fuskaavat, laulavat huippukohdan alempaa.
Oman joululaululistani kymmenen kärkijoukossa on tällä hetkellä paljon suomalaisempia, arkaaisempia joululauluja. Ei kaikkia niitä tutuimpia vaan sellaisia, joita ei löydy levyiltä ja joita sen takia tekee mieli itse lauleskella pianon ääressä täällä kaukana asuessa.
Yleensä joululaulujen vetovoima liittyy sanoihin ainakin yhtä paljon kuin säveleen. Joskus vasta toisen tai kolmannen säkeistön satunnainen rivi tekee laulun ja saa kyynelen silmäkulmaan. Yössä itkevälle päivä koittaa jälleen - muistatko mistä laulusta?
Kauniimpaa joululaulua kuin Tule rakkaus ihmisrintaan ei mielestäni olekaan. Martti Korpilahden sanat ovat lähestulkoon karut, ja sanoma mitä yksinkertaisin. Sellainen on Juhani Pohjanmiehen virsimäinen sävelkin.
Tule rakkaus ihmisrintaan
kotis' oikea onhan se vain!
Sinun kanssasi kaunehintaan
elo antavi matkallain.
Tule rakkaus ihmisrintaan,
tule lahjana joulun tään,
niin laulua laatuisintaan
sydän laulavi sykkäissään.
Luulen, että jatkan tästä aiheesta tulevina päivinä. Olisi kiva lukea kommentteja suosikkilauluista tai -laulunsäkeistä.
PS. Olin jo otsikoinut Joululaulujen sietämätön keveys, sillä Kari lupaili laiskoille otsikkomaakareille kiinnostavalta kuulostavaa lehmänkielikäsittelyä. Sitten ajattelin, että joku kääntyy vielä kannoillaan saman tien. Ja Kari puhuu lämpimikseen kuitenkin, ei sillä mitään lehmiä siellä lehden toimituksessa, jos on ovenkarmejakaan.
PPS. Nyt kannattaa lukea myös englanninkielinen versio, siellä on ihan eri joululaulutarinat.
Andy here. It's Christmas, so I get to write something. Anni's been telling us about one of her favourite Christmas songs (Jussi B singing Adolphe Adam's christmas song, Helga natt in Swedish), and she has asked me to nominate a Christmas song that I particularly like, and to say why.
I'll plump for 'In the Bleak Midwinter', for several reasons. Most importantly, Christina Rossetti's words contains the line 'Snow had fallen, snow on snow, snow on snow' which is so precisely evocative of the way that snow can fall gently but unceasingly. I've lived in Australia for 22 years now, and one aspect of this I've never begun to adjust to is warm weather at Christmas. So perhaps there's also an element of nostalgia involved in my choice.
Periodically, I attempt to set Rossetti's poem to music (and I've got a nice sequence of notes for the 'snow on snow' line), but I generally give up because it's so hard to get out of my head the two musical versions I already know. The more famous of these is by Gustav Holst, but I prefer the one by Harold Darke. Darke might not, in general, have been half the composer that Holst was, but his little setting of 'In the Bleak Midwinter' is a plaintive little gem.
Comments - Kommentit
DATE: 5:28 PM
Kun elämä on täynnä pienten lasten tuomaa ruisleivän tunnetta:(1x4+2x2) pakahduttavaa onnea, rakkauttaa, iloa ja huolta. Kun edellisjouluna kesken kaiken riemun ja leikin TV täyttyi tsunamista, lapsiorvoista ja -uhreista. Kun toisella kädellä valmistelee uutta joulua ilolla ja toisella kädellä lukee lehdestä Satakunnan pikkupoikien hukkumisesta, ei voi äiti hellälle sydemelleen mitään. Kyllä se on tämä se Joulun Laulu:"Tuikkikaa, oi joulun tähtöset, kilpaa lasten tähtisilmäin kanssa! Kertokaatte joulun satua, yhtä uutta, yhtä ihanaa, mieltä viiltävää kuin muinen lasna. Helkkykää, oi joulun laulelot,rinnoista niin riemurikkahista! Sävel soikoon, leikki leiskukoon, rinnan riemusta se kertokoon, mieltä viihtäen kuin muinen lasna.Kerran loppuun satu joulun saa, suru säveliä sumentaapi. Kerran silmän täyttää kyyneleet, virtaa vuolahina tuskan veet;siks' oi tähtisilmät, loistakaatte!"
Posted by: Anonymous | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 5:31 PM
Jatkoa edelliseen: myös Tonttu-Tomten on sitä minun Jouluani."Pakkasyö on ja laiskuen POhja loimuja viskoo..."
Posted by: Anonymous | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 10:23 PM
(Edit: Kommentti poistettu pyynnöstä. A)
Posted by: ah | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 10:34 PM
Tulee mieleen muutamakin vähän samantapaisia tunnelmia myötäilevä joululaulun säe kuin tuossa kansakoulunopettaja Elsa Koposen Tuikkikaa oi... -runossa. Kaivelen vähän ja palaan ehkä huomenna, jos laulut löytyvät. Näyttää muuten siltä, että runoon on parikin eri säveltä, mutta sen tunnetuimman on tehnyt P. J. Hannikainen.Tuo 'muinen lasna' säe ei muuten tahtonut nuorempana mitenkään aueta! Ja samaten Tonttu-laulua laulettiin aika monta vuotta ennen kuin alettiin aavistella, mitä se ajan virran kuunteleminen siinä laulussa oikein mahtoikaan tarkoittaa.Tonttu, puoleksi unissaanajan virtaa on kuulevinaan - miettii, minne se vienee,missä sen lähde lienee.
Posted by: ah | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 12:19 AM
Lehmän hankkiminen ei ole ongelma eikä mitään, jos joku kuuno on erehtynyt käyttämään X:n sietämätöntä Y:tä.Niin pervo en ollut, että olisi tullut pieneen mieleenkään, että joku voisi saada moisesta käsittelystä kiksejä. Vaan toisaalta, jos viettää kaiken aikansa pää alaspäin...
Posted by: Kari Haakana | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 2:39 AM
Yes, 'In the Bleak Midwinter' with the alternative tune takes a lot of beating for tugging on the heart strings. Carol sevices are under way here but without the snow on snow so far - singing about it is better than the reality.
Posted by: Marford | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 8:47 AM
Kari, en usko! Siis ettei tullut pieneen mieleenkään. Eikä usko kukaan muukaan. (On ihan ok tykätä lehmistä kuule, ei sitä tarvitse hävetä ollenkaan.)Tämähän nyt on levoton peräkammari, pitää varmaan ruveta moderoimaan kommentteja kohta. Kyllähän vieraat käyttäytyvät, mutta tutut ovat ryhtyneet riehumaan ja solvaamaan.Marjorie, I spoke with Mum and Dad yesterday, and they say it is beautifully snowy in Imatra.
Posted by: ah | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 3:28 PM
Happy coincidence! I was just thinking about Christmas music from other climes the other day.I've never heard the Darke version of In The Bleak Midwinter. Hmmm.My list of Christmas Music I Really Really Like is about three miles long and constantly augmented, so I'll settle for the short version which includes Victoria's O Magnum Mysterium, Es is ein' Ros' entsprungen (that unexpected major chord just before the last line melts me every time) and the arrangement of The Angel Gabriel that we used to sing at school carols - first three verses a minor and very softly unison because none of the altos could get the high notes, then the shattering incandescence of the final split into harmony. Glorious! (And it fits in the "nostalgia" category too)Also on the subject of carols, you've never known struggle until you've tried to teach an amateur church choir (half of whom can't read music and most of whom, to all appearances, can't count) to sing The Holly and the Ivy in six part canon. To their credit, the only flaw on Sunday was that the descant line failed to appear. Whoops.Last note (apologies; just call me Sister Mary Loquacious)- I'm assuming, Mr Ford, that after 22 years in Australia you've managed to secure at least a passing acquaintance with the Australian Carols? To be fair, after you've sat down and played all three books through they do all sound rather like one another but they're still nice. The Perennial Favourite Award for Instant Recognisability and Considerable Accessibility goes to Christmas Day (The north wind is tossing the leaves, the red dust is over the town; the sparrows are under the eaves, and the grass in the paddock is brown, hmmm hmmmmm hmm...) And it does often seem to be a bit silly to sing about how fiercesomely cold it is when everyone's wilting from the heat. Give me Christmas Bush over holly any day (there are less spikes, for one thing).
Posted by: Olwen is also on the list, but further down | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 3:20 AM
Täytyy kyllä sanoa, että Jussi Björling vetää jalat alta tuon Jouluyön kanssa. Ymmärrän kyllä hyvin, jos kielikuvat etäännyttävät lukemisesta...aika, hmmm, korneilta tuntuivat.Yksi kauneimpia joululauluja on laulu keijuista ja tontuista. Nyt en muista alkuperäistä sanoittajaa, mutta sanat on tehty Elsa Beskowin satua mukaillen, ehkä Elsan oma sanoitus? Suomennos?Kun pimenevät illatja loistaa kirkas kuu.Niin katsomahan kuutapienoiset seisahtuu.Ihmeissään sormi suussakun kuu on kumma niin.Siks kunnes äiti kutsuuja riisuu vuoteisiin.Siel linna keijukaistensuur sammalpaasi on.Keveesti keijut tanssiikullassa kuutamon.Mielestä pikku tonttuin ei missään milloinkaan.Voi nähdä kaunihimpaakuin keijut tansseissaan.On kevyt keijukainentanakka tonttu niin.Se keksittihin kerrankun puulla kiikuttiin.Kahdeksan keijukaistatonttuja kaksi vaan.Ja kuitenkaan ei keinuoo tasapainossa.Sävel on kaunis myös.
Posted by: SusuPetal | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 4:19 AM
Susupetal, tuo siteeraamasi laulu ei ole tuttu ollenkaan! Mistähän kirjasta tai levyltä tuon mahtaisi löytää? Hauskan vanhahtava teksti, tulee mieleen Somersalon ihastuttava lastenkirja Mestaritontun seikkailut, jota ekaluokan opettaja luki meille ääneen 1970-luvun puolivälissä.
Posted by: ah | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 8:15 PM
Eräs suosikeistani on Huron-intiaanien joululaulu 1600-luvulta.Huron Carol: There are many references to the natural world in this song and the atmosphere is unusual to a Christmas carol.The stable is placed in a winter landscape in North America. This song was originally created in Huron language by Jean de Brébeuf who lived for 23 years among Huron Indians and learned their language. " 'Twas in the moon of wintertime,When all the birds had fled,That mighty Gitchi Manitou sent angel choirs instead;Before their light the stars grew dim,And wondering hunters heard the hymn:Jesus your king is born,Jesus is born,In excelsis gloria.Within a lodge of broken barkThe tender babe was found;A ragged robe of rabbit skinEnwrapped his beauty round:But as the hunter braves drew nigh,The angel-song rang loud and high:Jesus your kig was born, ... "You can listen to it in my blog.Nuotitkin löytyvät. Helsingissäkin vain haaveillaan valkoisesta joulusta.Iloista joulua! Merry Christmas!
Posted by: Blogisisko | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 10:06 PM
"Kun pimenevät illat" on todellakin Elsa Beskowin sanoittama, Lilli Thunebergin säveltämä. Löytyy esim. levyltä Anni Tannin syksylauluja, Anni Tannin kehtolauluja, nuottina Fazerin kustantamassa Koulukuoro -kuusi laulua kuorolle-nuottikirjassa.
Posted by: SusuPetal | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 10:38 PM
Kirja, josta keijut ja tontut löytyvät on yksi lapsuuteni lempikirjoista: Beskowin Tonttulan lapset. Kuvituskin on kerrassaan ihana.
Posted by: Anonymous | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 5:14 PM
Blogisisko, kaniininnahkakapalo on ihana yksityiskohta tuossa siteeraamassasi laulussa. Tulee mieleen Edelfeltin Kristus ja Mataleena, jossa Jeesuksella on tuohivirsut jalassa. Ja eikö ole olemassa myös legenda, jonka mukaan kataja antoi suojaa lumessa palelevalle Neitsyt Maarialle (saatan muistaa väärin, joka tapauksessa kataja sai laupeudestaan palkinnoksi katajanmarjat). Ja muutakin tulee mieleen, nytpä teenkin tästä tämän päivän postauksen. Kiitos vinkistä!
Posted by: ah | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 5:16 PM
Olwen is also... etc: Andy wrote a long reply to your comment but it seems to have disappeared in the cyberspace. I'll see if I can make him give it another try!Anonymous, Beskowin muut kirjat tunnen paremmin, Tonttulan lapsia tiedä olenko nähnytkään!
Posted by: ah | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 10:00 PM
Ja kun kukaan ei näytä tietävän tai tunnusta tietävänsä: Yössä itkevälle päivä koittaa jälleen -säe on Sophie Litheniuksen laulusta Joulu saapuu portin luo. (Tai tarkkaan ottaen laulun on kyllä Sibeliuskin säveltänyt, vähän kehnompana päivänään.) Sanat ovat kuitenkin molemmissa Topeliuksen, ja kaunis suomennos on Ilta Koskimiehen. Tässä toisesta säkeistöstä :Saavun riemun sanomin,kynttilöin ja kuusin.Rauhan joka kotiin tuon, ystävyydet uusin.Missä köyhä värjöttää, hänkään ei nyt unhoon jää.Yössä itkevälle päivä koittaa jälleen.
Posted by: ah | February 23, 2006 06:17 PM