« Terveisiä viidakosta
News from the jungle
| Back to homepage
Paluu kotisivulle
| Karmeen hauschkaa
Ignore Mozart theme days »

Kansallisessa hurmoksessa
A second Christmas

Lupasin palata Australia-päivään ja kansalaisuusseremoniaan. Tarkoitus oli kirjoittaa siitä, että syntyessään tietyn maan kansalaisuuden saanutta ei yleensä panna käsi Raamatulla vannomaan uskollisuutta kyseiselle maalle ja sen laeille. Pian tajusin olevani jossain määrin väärässä - Suomen armeijan sotilasvalassa vannotaan uskollisuutta mitä yksityiskohtaisimmin. Australian kansalaisuusvala (löytyy tästä aiemmasta merkinnästä), joka tuntui minusta kovasti juhlalliselta, on siihen verrattuna lyhyehkö liirumlaarum.

Tajusin vannovani käsi Raamatulla ensimmäistä kertaa. Wingecarribeen kunnan lahjaraamatun kannessa komeilee kunnan kullalta kimaltava logo (kuvassa se ei kimalla yhtään niin paljon kuin todellisuudessa). Kysymyksessä on selkokieliversio, josta kauniilta kajahtavat historialliset ilmaukset on karsittu, mistä mukana olleet englanninkieliset henkilöt heti huomauttivat.

Itse kansalaisuusseremonia oli vain pieni osa vuotuisen Australia-päivän juhlintaa. Meitä uusia kansalaisia oli 25. Vala vannottiin yhteen ääneen kahdessa erässä - Raamatulla ja ilman - ja sitten kukin sai kätellä kunnanjohtajaa ja ottaa vastaan todistuksen kansalaisuudesta sekä kansalaisuuden symboliksi puuntaimen. Lopuksi kirjauduttiin vaalirekisteriin ja juotiin kuohuviinit pubissa.

Juhlapaikkana oli Berriman oikeustalon pihamaa, jonka suurissa mäntypuissa kymmenet kultatöyhtökakadut (Cacatua galerita) riekkuivat ja häiritsivät minkä ehtivät. Lempeä livertely ei kuulu minkään kakadulajin tapoihin, mutta kultatöyhtökakadun huudon ensi kertaa kuullessani tajusin, miksi Maria Gripen Lasinpuhaltajan lapsissa lasit särkyivät. Yksi lastenkirjasuosikeistani muuten.

Olo oli kuin jouluna. Perinteisen puuntaimen, Raamatun, pikkulipun ja pehmokoalan (Jennyltä) lisäksi sain Judylta käsin tehdyssä rasiassa valikoiman ikivanhan mantereen esineitä: kuningaskaijan höyhenen, kotilonkuoren, seeprakiven ja palan akaattia. Kantta koristavat grafiikat ovat Judyn omasta ateljeesta.

Australian kansallislaulun sanat ja sävel löytyvät täältä. Sävelestä jotenkin pidän, sanoissa ei välillä ole oikein mitään tolkkua. Toisessa säkeistössä muistutetaan viisaasti, että merten takaa tuleville on täällä hyvää tilaa. Hallitus ei ole tainnut opetella sitä säkeistöä.

***
I promised a picture of the Wingecarribee Bible, so here you are. The Council logo is much brighter and more golden in reality. Much more beautiful to look at are the pictures (above) of the little hand-made treasure box that Judy gave to me on the evening of Australia Day at the CTC. The pictures are her prints of course, and the box contains a little green King Parrot feather, a shell, a zebra stone (from the Northern Territory) and a piece of agate. Objects from an ancient land, she said.

I was quite touched and overwhelmed by all the attention and good wishes from so many people. I felt like it was Christmas again. My citizenship tree turned out to be a dwarf Hardenbergia. Better that way, we wouldn't have had room for a eucalypt in our backyard.

Above I have described the Australia Day festivities in Finnish. A fantastic little detail about the day were the mob of Sulphur-crested Cockatoos (Cacatua galerita) that landed on the pine trees next to the Berrima Court House, shrieking like maniacs (as they do), just as the audience below started to sing Advance Australia Fair. I had been memorising the words of the national anthem all the previous day and felt cheated when they turned out to be printed in the program.

Comments - Kommentit

DATE: 9:50 PM
Onneksi olkoon ja terveisiä meidän kaksoiskansalaisten yhä suurenevaan joukkoon.Minäkin sain lahjaksi modernia englantia olevan Raamatun tai oikeammin Uuden testamentin ja psalmit (Good News. The New Testament and Psalms. Today's English Version) tullessani Kanadan kansalaiseksi.Kättä ei laitettu Raamatun päälle, vaan se nostettiin kyynärpää koukistettuna ylös valan merkiksi.Suomen kansalaisuus tuli takaisin anomuksesta Koiviston allekirjoittamalla kirjeellä. Kanadan kansalaisuudesta ei vaadittu luopumaan, kun tiedettiin, että se on monimutkainen toimitus, joka vaatii lakimiehen palkkaamista. Sittenhän tuli tämä kaksoiskansalaisuuslaki.Oikeastaan koen, että minulla on myös kolmaskin kansalaisuus: olen eurooppalainen.

DATE: 10:52 PM
Onneksi olkoon. Erilaisista elämän vaiheiden riiteistä tulee tietysti vielä mieleen konfirmaatio, missä teini juhlallisen vakavasti vihitään mukaan kristilliseen yhteisöön. Se on kai monille vähän läpihuutojuttu. Näin presidentinvaalien aattona tulee mieleen, pitäisikö kehittää jokin kansalaiseksi tulemis-riitti, jossa 18 vuotta täyttämistä ja äänioikeuden ja ajokortin saamisen vakavuutta ja merkittävyyttä juhlamenoin korostettaisi. Olisi vaikka neljännesvuosittain aina sillä kvartaalilla 18 täyttäviä yhdessä vannomassa jotakin :) (Maailmassa ei koskaan voi olla liikaa syitä juhlaan)

DATE: 11:59 PM
Tehtävänanto: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.


DATE: 10:47 AM
Kiitos Pirkko ja Tuija! Mette, tähän haasteeseen tulee niin tylsä vastaus, että annan palaa saman tien: varvaskengät, valkoiset housut, vaaleansininen pellavapaita ja tavanomaiset alusvaatteet. Jään harkitsemaan edelleenhaastamista... haluanko oikeasti tietää, mitä ihmisillä tietokoneidensa ääressä on yllään!? :)

DATE: 10:22 PM
What a lovely idea of Judy's to put bits of Australia's past in a box to commemorate your citizenship. With your tree and your Bible you must surely really feel half Australian withut losing your Finnish identity. Your friends in Robertson shared in your special day, too, which must have made you feel that you 'belong'. Robertson people sound special themselves.

DATE: 5:13 PM
Onnea puoliaussille! Mutta kylläpä taidat olla tosi tiukasti kiinni Suomessakin, sillä kuinkas juuri lauantaina otit puheeksi Lasinpuhatajan lapset, kun niitä äimistelin -itse ihan ekaa kertaa (niin ne lempisadut vaihtelevat!)- Suomen televisiosta perjantaina.

DATE: 5:40 PM
Marjorie, they are quite special.Sanna, huomasin itsekin vasta lauantaina, että kirjasta on tehty elokuva. Täytyy tutkia, josko olisi DVD:llä tilattavissa! Kirja on erikoinen ja kaunis, ei ollenkaan lapsellinen. Luepas!

Post a comment - Jätä kommentti