Truut truut trullaa
Oranges and Lemons
[Päivitys: järven nimi on virallisesti Immalanjärvi]
Takahuoneessa näinä päivinä sävelteillä olevan biisin nauhaosuus sisältää hilpeän pätkän Robertsonin alakoulun tyttöjen taputusleikkiä. Taputuksen taustana on rytmikäästi hoettu loru pianoa soittavasta Anna-tädistä (ks. alempi nuottiesimerkki). Koreografiaan kuuluu myös aina lorun lopussa levenevä spagaatti. Se voittaa, joka pysyy taputuksen tahdissa ja jonka nivuset antavat pisimmälle myöten. (Sanakirja jätti muuten tässä kohtaa pulaan, saa mielellään kertoa miten spaccata nykyään kirjoitetaan suomeksi. Lienenkö koskaan aiemmin kirjoittanut koko sanaa!)
Aiheeseen liittyen käskettiin vielä miettiä partituurin johonkin kohtaan orkesterin soitettavaksi sopivaa lasten rallatusta. Eikä se sitten ollutkaan niin helppoa, kun ainakin suomalaisten lasten lorut tuntuvat pohjautuvan enemmänkin rytmiin kuin melodiaan.
Ruut ruut rullaa -laulun kolmen sävelen melodia läpäisi seulan, kumma kyllä. Lorusta on tietysti yhtä monta versiota kuin on muistelijoitakin. Ylläolevassa ei ole päätä eikä häntää, mutta sillä lailla sitä Immolan järven rannalla sijaitsevassa Rantakoulussa laulettiin 1970-luvun puolivälissä. Joskus tosin "valkea kuin lunta". Pohjoisessa lauletaan ihan eri tavalla, joissakin versioissa on sotamiehiä ja vaikka mitä. (Herkku tietää yhden version, huomasin joltakin nettisivulta joka jo katosi. Kertoisikohan...?).
Minua vain vaivaa, ettei muistilokeroista löydy viimeisen säkeen melodiaa. Meidän leikeissämme laulu kai muuttui aina tuossa vaiheessa kaaokseksi kun leikkijöitä alkoi pelottaa, että nytkö se portti napsahtaa niskaan omalla kohdalla. Jos joku muistaa niin voisi vaikka luetella nuotin nimiä, kiitos!
Melodisemmista suomalaisista leikeistä tuli yhtäkkiä mieleen vain Körö körö kirkkoon ja Pium paum papinkello. Muissa tuntui olevan kahden nuotin melodia (Konkkis, konkkis) tai ei ollenkaan. Mutta täytyyhän niitä sentään olla!
(T)ruut (t)ruut (t)rullaa -leikistä on näemmä Suomessa hyvinkin erilaisia versioita. Ja Englannissakin on vastaavanlaiseen kaappaukseen ja kiskontaan päättyvä leikki, jossa tosin on paljon kunnianhimoisempi, kirkonkellojen soittoa matkiva melodia. Sanat menevät tähän tapaan:
"Oranges and lemons" say the Bells of St. Clement's
"You owe me five farthings" say the Bells of St. Martin's
"When will you pay me?" say the Bells of Old Bailey
"When I grow rich" say the Bells of Shoreditch
"When will that be?" say the Bells of Stepney
"I do not know" say the Great Bells of Bow
Here comes a Candle to light you to Bed
Here comes a Chopper to Chop off your Head!
This is how the girls of the Robertson primary school sing in a clapping game recently recorded by Andy for his new piece Scenes from Bruegel. Imagine an Aussie accent, naturally, and also imagine energetic clapping, followed by ever-widening splits after each repeat of the verse.
Most Finnish children's games seem to be similar in that the rhythm is far more important than melody. I really had to scratch my head when Andy asked if I could think of a suitable passage from a Finnish children's game song for a blank bar or two in his score.
The one he - incredibly - seemed to like the best is included above today's posting. An impressive melody consisting of 3 notes. There might have been more originally, in my 1970s schoolyard games the melody fell apart before the end.
The game is similar to the English Oranges and Lemons game, only the English melody is of course much more complicated. I wonder if the melody actually imitates the church bells mentioned (they lyrics are above the 'Auntie Anna' masterpiece)? The culmination of the game is the same in Finland and England: the two children acting as the gate for the other players suddenly bring their arms down to capture their victim.
Comments - Kommentit
DATE: 11:10 PM
F-kustannuksen kirjassa suuri lastenlaulukirja 2 on joku versio. katastan myös illalla, josko kirjahyllystä löytyisi nuotteja paperilla. minun sävelkorvalla kun ei nuotteja luetella muuta kuin paperista... ja minun versioni on enempi semmoinen oululaismilitaristinen, eli aikalailla eri kuin sinun itäsuomalainen. yritänpä lasten avustuksella myös vilasta löytyisikö kirjoista tai muisteista muita lallatuksia
Posted by: Sanna | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 11:12 PM
Sori, meillä laulu löytyy nimellä Rump, rump, rellaa
Posted by: Sanna | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 11:28 PM
Meillä kotona leikitty, 1930-luvulla lastentarhanopettajaksi opiskelleelta mummolta opittu versio (ihan vaan koska alkoi soida päässä) menee näin:Ruut, ruut, kello löi jo kakstoistaKeisari seisoo palatsissaNiin musta kuin multa, niin valkea kuin varsaSe ken tulee viimeiseksi onpi kuolema (kuoleman? kuolemaks? tämä ei selvinnyt minulle koskaan, pelkkä kuolema kuulostaa aika... gootilta.)
Posted by: Tosikko | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 11:58 PM
TervehdysKiva kun kävit blogissani, ja hauska löytää musiikkia sinun kämpästäsi. Kåypä myös toisessa blogissani joskus ehtiessäsi. Se on nimimerkillä Rita Maestra ja pääset sinne surfahtamaan Kopsin sivulinkistä sutjakasti.
Posted by: Kops | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 12:22 AM
before you start a game you have to choose who is the the "chaser" / "seeker" e.g. hide and seek, i remember using 1 potato, 2 potato, where the children taking part would bunch up each hand, then someone wouuld start with 1 pot, 2 pot, up to 8 then carrying on with "ip dip sky blue i'm het not you" and so it would continue until there was only 1 "tumshie" left...it was definately a Scottish childrens rhyme although there must have been a Liverpool equivalent Andy.
Posted by: dbm | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 8:13 AM
Sanna, kiitos hirmuisen paljon! Se rump rump rellaa -versio sotilaineen on tullut kyllä vastaan ja on aika lailla erilainen kuin se, jota Imatralla leikittiin.Tosikko, sama hämmennys vallitsi meidän tyttöjen kesken tuosta kuolema/kuolemaks -asiasta. Huomaan, että jossakin lähteessä tarjotaan tilalle kuoleva-sanaa. Mutta niinhän se on, että oma versio on näissä asioissa se ainoa oikea.Kops, kiitos vastavierailusta!Don, you are not trying to start a civil war between Scousers and Scots in my blog, are you? I bet Andy is going to reply, and soon we'll hear drums and marching armies! (Nice to get a comment from you!)
Posted by: ah | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 12:52 PM
Scousers and Scots (especially Glaswegians) are notoriously docile, so there's not much chance of a civil war. I've no idea where "one potato, two potato" comes from, but "Oranges and Lemons" is surely from London, given the references to some of the city's most famous churches.Andy
Posted by: Andy | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 3:16 PM
You probably already know this, but there is an Australian academic who has compiled several volumes of "skipping songs" or "clapping songs", from school yards around Australia.I would have to add that these are nearly always "girls" routines. The boys are presumably training as thugs (i.e., football players), while the girls are dreaming of capturing one of them.... My one misogynistic comment of the year. (I have used my quota early, haven't I?) :-) Denis
Posted by: Denis Wilson | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 5:56 PM
Ei löytynyt säveltä loruun, mutta joitakin muita tuli mieleen: "Karhu nukkuu, karhu nukkuu talvipesässänsä. Ei ole vaaraa kellään, näin sitä leikitellään.Karhu nukkuu, karhu nukkuu, eipäs nukukkaan!"Ja leikkihän meni niin, että karhu nukkui keskellä toisten pyöriessä piiriä ympärillä, kunnes loppuhuipennuksessa karhu lähtee jahtaamaan pyörijöitä. Se, jonka karhu saa kiinni, on seuraava karhu.Sitten on "Yksi pieni elefantti" ja "Kolme pientä ankkaa lähti leikkimään vuorten taakse kauas pois..."
Posted by: Sanna | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 6:07 PM
Denis, that was a dis-gusting comment and you have used your quota for 10 years at least.Sanna, hyvin muistettu, ja hassua ettei elefanttilaulu tullut mieleenkään!Anni
Posted by: ah | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 8:01 PM
Höh, C-duurissa f f d d e e c c d d h h c. Hyvänen aika.
Posted by: heidi | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 11:34 PM
I've heard about that book of Denis's. There are also other people who look at the international sweep of clapping games and I'm sure I remember them coming to stunning conclusions about two- and three-note tunes and the ways that it helps children to develop basic language skills (most obviously inflection). I'd like to see a study of the way they spread - you either have to have an exceptionally quick memory to teach one to yourself or else be initiated by one who Knows.We used to put "sky-blue, not you" on the very end of extended "eenie, meenie" sessions; these could be prolonged for up to thirty-four counts and, naturally, rigged depending on whom you started with."Sah-makadora" was very fashionable in year three; I always preferred the syncopated feel of... well, it had something to do with a bullfrog and had some quite sophisticated clapping requirements including slapping one's hip with the opposite hand.I found, Mr Misogynist, that the few boys willing to give clapping games a go lacked the fine motor skills to advance very far. They would have been happier hunting bison, I suppose.I can't believe how much of my once-vast repertory of clapping games I've forgotten and I dread the idea of one day advancing into a playground where I recognise none of the more recent additions to childhood lore! It'll bother me for days until I can locate a contemporary somewhere who can help me reconstruct a few of them (clapping against your bookshelf just isn't as satisfying)...
Posted by: Miss Mary Mack, mack, mack, all dressed in black, black, black (wi | February 23, 2006 06:17 PM
DATE: 9:53 AM
Kiitos Heidi, hyvänen aika... Olisin hätätilassa arvannut että se menee f(f)ff eeee dddd c. Mutta semmoinen fiilinki olikin, ettei se mennyt ihan sillä lailla.(Note in English: Heidi's comment above gives the correct ending for the Ruut ruut rullaa tune.)Miss Mary with buttons, thank you for all that detail. And I particularly enjoyed the distinguished undertones of the comment directed to our Mr. Misogynist (-gynist, -gynist).
Posted by: ah | February 23, 2006 06:17 PM