Mayday 34°35'S 150°36'E

Ilman aitaa etupiha näytti suojattomalta. Pelkkä kulottunut ruohokaistale se oli, ja hiekkapolku johti maantieltä suoraan rappusille asti. Aidasta oli jäljellä vielä teräksiset seipäät. Verhon raosta näin, miten niiden isä kiinnitti ne yksi kerrallaan vaijerilla auton vetokoukkuun, istahti etupenkille ja painoi kaasua.

- Älkää tulko lähelle, vaijeri voi napsahtaa, se huusi auton ikkunasta. Viimeinen seiväs istui tiukemmassa kuin muut eikä lähtenyt irti vaikka se miten kaasutti. Se jäi sojottamaan vinossa siihen, missä portinpieli oli ollut.

- Mitä varten meidän aita piti ottaa pois? lapsista nuorempi kuului kyselevän äidiltään.
- Naapuri oli käynyt kaipaamassa kunnantalolla, että aita oli rakennettu metrin verran kunnan puolelle. Sitä varten.

Tarpeettoman kovalla äänellä se puhui. Ne katsoivat kaikki suoraan minun ikkunaani ja siksi ne eivät huomanneet, miten etuoven läppä liikahti.

Panin silmät kiinni ja kädet korville, mutta jarrutusääni ja ulahdus kuuluivat silti. Oikein pahaa teki.

Lemmikkejä ei saisi pitää irrallaan jos ei ole aitaa talon ympärillä, siitä on kunnan järjestyssäännössäkin.

Kirsti inspiroi esittelemällä lyhytnovellin kaavan. Pysyin suunnilleen kaavassa mutta virkkeitä tuli vaikka miten paljon enemmän, kun en heti aluksi hoksannut, että seitsemän virkettä olisi ollut ihanne. Ja loppu ei kai tarkkaan ottaen käy maisemakuvauksesta. Tällä lailla evästettiin:

1. Maisemakuvaus
2. Joku tekee jotakin
3. Joku sanoo jotakin
4. Joku sanoo jotakin
5. Yllättävä käänne
6. Joku tekee jotakin
7. Maisemakuvaus

Siitä vain kirjoittamaan. Ks. myös Sun äitis (hurraa, 7 virkettä!) ja Loora (samoin, uskomatonta kyllä!). Minunkin pitää siis yrittää uudelleen, vaikka tarina ei oikein tahdo mahtua seitsemään virkkeeseen.

Ilman aitaa etupiha näytti suojattomalta, pelkkä kulottunut ruohokaistale se oli ja hiekkapolku johti maantieltä suoraan rappusille asti.

Verhon raosta näin, miten niiden isä kiinnitti teräksiset aidanseipäät yksi kerrallaan vaijerilla auton vetokoukkuun, istahti etupenkille ja painoi kaasua.

- Mitä varten meidän aita piti ottaa pois? lapsista nuorempi kuului kyselevän äidiltään.
- Sitä varten kulta kun naapuri kävi kaipaamassa kunnantalolla, että aita oli rakennettu metrin verran kunnan puolelle.

Tarpeettoman kovalla äänellä se puhui, ja ne katsoivat kaikki suoraan minun ikkunaani eivätkä huomanneet, miten etuoven läppä liikahti.

Panin silmät kiinni ja kädet korville, mutta jarrutusääni ja ulahdus kuuluivat silti.

Lemmikkejä ei saisi pitää irrallaan jos ei ole aitaa talon ympärillä, siitä on kunnan järjestyssäännössäkin.

***
The following was inspired by a short story formula borrowed from Kirsti's blog. See the formula after the story - I only realised afterwards that there was a 7-sentence limit. A shortened version after the formula.

Without the fence their front garden looked different. It wasn’t a garden, really, just a strip of burnt grass. The gravel path led all the way from the highway to the front steps. The steel posts were still there. I watched through the shades of my kitchen window while the father fastened them one by one to the towbar of his car and hit the gas.

- Stay away now, the wire could snap, he shouted to the children.
The last post wouldn’t come off and was left standing at a funny angle next to the path, where the gate had been.
- Why did Dad take away our fence? asked the younger of the two girls.
- Because she complained to the Council. She said it was a whole metre on the Council side.
There was no need for the mother to speak so loudly. They were all looking at my window now. That is why they didn’t see the flap in the front door move.

I closed my eyes and covered my ears, but I could still hear the truck braking, and the yelp.

You really should keep your pets on the lead if you don’t have a fence around your house. That is what it says in the Council bylaws.

Formula

1. Scenery
2. Somebody does something.
3. Somebody says something.
4. Somebody says something.
5. A surprising turn of events.
6. Somebody does something.
7. Scenery. (I know, mine is really not a scenery.)

Without the fence their front garden looked different: it was just a strip of burnt grass, with a gravel path leading all the way from the highway to the front steps. I watched through the shades of my kitchen window while the father fastened the fence posts one by one to the towbar of his car and hit the gas.

- Why did Dad take away our fence? asked the younger of the two girls.
- Because she complained to the Council and told them it was a whole metre on the Council side.
The mother was speaking loudly and they were all looking at my window now, and that is why they didn’t see the flap in the front door move.

I closed my eyes and covered my ears, but I could still hear the truck braking, and the yelp.

You should keep your pets on the lead if you don’t have a fence around your house - it says so in the Council bylaws.