« January 2007 | Back to homepage
Paluu kotisivulle
| March 2007 »

February 28, 2007

Vandaaleja ja iilimatoja
Vandals, slugs and leeches

wren.jpgThe Kangaloon Aquifer media war has reached another level, with us good and kind Southern Highlands people branded as vandals. Denis has done some detective work, go and see his blog entry about the subject.

The sun came out after a number of drizzly, rainy days. The pretty little Fairy-wrens (Malurus cyaneus - I think) are usually far too quick for me to get a proper picture. This morning I was lucky.

Another little nature occurrence - Andy, I and two friends went on a little stroll to the foggy cemetery over the weekend. We also did the little 500m or so tour of the tiny Robertson rainforest. We returned home to find several leeches hanging from our shoelaces. On closer inspection, one was already halfway up Andy's leg, fat and happy, busy sucking his blood. Charming, and we didn't even leave the path! (It came off very easily with a bit of salt.)

And yet another charming natural phenomenon - last Friday there was a live pornographic show on our veranda. Denis took photos (just follow the link), and from his enthusiasm you might have thought it was two leopards mating. Instead it was two leopard slugs. I must say I didn't know slugs are this impressively equipped, or that hermaphrodites have such fun.

***

Kielet kääntyivät päälaelleen - väliäkö tuolla. Ensimmäinen linkki yllä viittaa paikalliseen puheenaiheeseen - osavaltion hallitus haluaa tyhjentää alueellamme sijaitsevan suuren hiekkakiveen sitoutuneen pohjavesivarannon sydneyläisten vedensaannin turvaamiseksi. Hyvä muuten, mutta ympäristövaikutusten arviointi on täysin kesken. Mediasodan merkki on, että paikalliset on nyt leimattu putkia pilkkoviksi vandaaleiksi - ks. Denisin merkintä tästä asiasta.

Kirkkaanvärinen ja pyrstönsä puolesta jotenkin hupaisa lintu on sinikurkkumaluri (Malurus cyaneus) - yksi niitä lintuja, joilla naaraan väritys on tyystin olematon kun taas koiras patsastelee kirkkaissa kuteissa. Yleensä olen ollut aivan liian hidas ottamaan kuvia näistä pienistä (13-14 cm) ja vilkkaista linnuista, tänään monen sateisen ja synkän päivän jälkeen valjennut aurinkoinen aamu sai toimimaan tehokkaammin.

Viikonvaihteeseen mahtui parikin niljakasta uutta luontokokemusta. Ensin perjantai-iltana tulimme drinkeiltä ystävien kanssa haukkaamaan iltapalaa. Verannan kaiteessa tapahtui kauheita - pornografisen shown yksityiskohdat mitään säästämättä löytyvät jälleen Denisin blogista. Ja minä kun luulin että kaksineuvoisten seksielämä on tylsää!

Sunnuntaina pyörähdimme sumuisesta ja tihkusateisesta säästä huolimatta pienellä kävelyllä paikallisessa sademetsässä. Polulla pysymisestä huolimatta keräilimme kotiin päästyämme kengännauhoista pieniä iilimatoja - ensimmäinen kerta minulle. Varmuuden vuoksi nosteltiin lahkeitakin, ja keittiöön ruoanlaittopuuhiin jo ehtineen Andyn säärestä löytyi lihavaksi itsensä imenyt verijuotikas. Suolalla hieraiseminen sai otuksen irtoamaan helposti, mutta verenvuoto tyrehtyi vasta aikojen päästä, juotikkaan veren hyytymistä estävät dropit olivat selvästi tehonneet.

February 19, 2007

Etanoista ja plagioinnista
I am appalled

snailpath.jpgNyt on tämäkin nähty. Aloitin aamuni hinkkaamalla juuri öljytyltä kuistilta vaeltelevan etanan pointillistista limavanataidetta. Muuten etanoista viis, mutta halusin sutia toisen öljykerroksen lankkuihin tänään enkä halunnut nilviäisen öisiä retkiä pysyväksi osaksi kuistia. (Olin tuupertua lämpöhalvaukseen - harvinaisen kuuma ja tukala päivä.)

Mutta etanan pahalainen ei ollut tämän maanantain varsinainen päivittelyn aihe. Klassisessa musiikissa skandaalit yleensä liittyvät jalkaa polkeviin oopperalaulajiin. Edesemenneet pianistirouvat nousevat harvoin otsikoihin, ja vielä harvemmin näin röyhkeän ja kylmäverisen huijauksen päähenkilöinä. Tässä Gramophonen uutinen aiheesta, tässä New York Timesin ja tässä vielä Pristine Audion mielenkiintoinen huijausta käsittelevä sivu.

***

I never thought it would come to this: I started my morning by scrubbing snail footprints on the veranda. This rather artistic animal had been wandering on the freshly oiled deck overnight, with seemingly no other purpose than having his/her footprints immortalised before the second coat of oil was applied.

I never thought it would come to this, either: where is the world going to when nice, old ladies rip off hundreds of CD tracks in order to make comebacks as recording artists?! Here is what Gramophone tells about the scandal, this is the New York Times and this is a most interesting site by Pristine Audio about the same subject.

February 14, 2007

Valentinusta
Happy Valentine's Day

bugssmall.jpg

Thou knowest not, my dim-witted friend, the picture thou hast made...

Your looks are laughable
unphotographable
Yet you're my favorite work of art.

(Lorenz Hart)

February 12, 2007

Ai niin
Oh yes

Tarja Halosen haastattelu tämän päivän The Australian -lehdessä. Täkäläinen pääministerimme on hiljattain kääntynyt ydinvoimauskoon, mistä syystä Halosen lievä ydinvoimakritiikki on lehdessä nostettu kärkeen.

President Tarja Halonen's interview in today's Australian - on nuclear energy in Finland, among other things.

Neljä jaksoa illassa on sopiva rupeama
Four episodes a day is about right

houseofcards.jpgMeillä tavallaan katsotaan paljon televisiota, tavallaan ei. Meistä ei ole seuraamaan sarjoja niiden normaaliin lähetysaikaan. Koleat talot ja Sopranos-sarjat on katsottu DVD:ltä omaan tahtiin eli ahneesti: kolme, neljä jaksoa illassa.

Yksi upeita uusia löytöjä viime vuosilta - uusia minulle - oli BBC:n 1990-luvun sarja House of Cards, jota en muista Suomen tv-ohjelmissa nähneeni, liekö kuitenkin jossain vaiheessa tullut. Kolmesta tuotantokaudesta varsinkin kaksi ensimmäistä ovat hauskoja, satiirisia, teräviä, vähän jännittäviäkin, ja brittinäyttelijä Ian Richardson yhtakaa charmikas ja luotaantyöntävä.

Ja nyt kävi muutama päivä sitten niin että Ian Richardson kuoli (Guardianin taideblogi, BBC News online). Arvaan että meillä katsotaan Korttitaloa kohta uudestaan. Ja suositellaan kaikille muillekin, moraalittomista poliitikoista kertova sarja ei taida vanhentua ollenkaan. DVD:llä sen saa (Amazon.co.uk tarjoaa tällä hetkellä 16 punnalla koko pakettia) ja sijoitus on hyvä, aina parin vuoden välein jaksaa hyvin katsoa.

Teatterinäyttelijänä Briteissä niinikään tunnettu Ian Richardson oli toisessakin klassikkosarjassa, nimittäin John Le Carre -sarjassa Tinker, tailor, soldier, spy. Pahis siinäkin. Tinker, tailor... ja jatkosarja Smiley's People hankittiin nekin hyllyyn. Kohta epäilemättä taas katsotaan - pääosassa Alec Guinness, joten Ealing-komedioiden ystäville ohittamaton hankinta siitäkin syystä.

***

I was going to blog about this earlier, but the database misery got me distracted. Francis Urquhart has died (see the Guardian Art blog or BBC News online)! Or more precisely, Ian Richardson has died - the actor who created Francis Urquhart as a cunning and morally corrupt politician in the BBC series House of Cards.

The House of Cards
trilogy kept us occupied for many, many winter evenings a year or two ago when we first got the series on DVD. This is how we seem to watch television these days - we pick a DVD and greedily watch three or four episodes of any given favourite series of ours in one go (series 5 or 6 of Sopranos is next I think). After House of Cards, we went on to watch all of John Le Carre's Tinker, tailor, soldier, spy as well as its sequel series Smiley's people. In addition to our mutual favourite Alec Guinness, the former featured Ian Richardson. (They didn't seem to give him nice roles all that often.)

I know he was also known as theatre actor - I am rather sorry I will never see him on stage. But I feel another winter with House of Cards coming along. (Right now the price at Amazon.co.uk is not too scary.)

"You might very well think that, I couldn't possibly comment." (F. Urquhart)

February 11, 2007

Laatulehti muistaa Anna Nicolea
SMH honours Anna Nicole Smith

radarsmall.gifIllasta puoleenpäivään tuli yli 130 milliä vettä. Ei tarvitse kastella kasvimaata pariin päivään. Klikkaa satelliittikuvasta isompi.

Laatulehti Sydney Morning Herald teki Anna Nicole Smithin kuolemasta viikonvaihdenmeronsa etusivun uutisen kahdella kuvalla. Ilmastomuutos (viikon puheenaihe täällä niin kuin muuallakin) ei sitten enää mahtunutkaan. Anna Nicolesta jatkettiin lähes puolen sivun verran sivulla neljä ja vielä 3/4 sivun verran viikonvaihteen News Review -osastossa. Se on sellainen osasto, jossa annetaan taustaa viikon uutisaiheille, analysoidaan ja pohditaan. Tai on ollut. Uskomaton yliuutisointi ei millään ollut mahtua päähän, kun koko tapahtuma olisi pitänyt kuitata yksipalstaisella pätkällä. Sitten silmään osui pieni kainalojuttu, joka selvitti lehden uutisvalintaa. Siinä kerrottiin, että 250 000 ihmistä oli klikannut lehden nettisivulla tähtösen kuolemasta alun perin kertonutta linkkiä.

Saahan lukijoita kuunnella, toki. Mutta eikös nyt ole uskomattoman noloa kunniallisen päivälehden antaa nettimassojen käyttäytymisen vaikuttaa näin järjettömässä määrin painetun lehden sisältöön. Olisiko tässä voitu pahemmin mennä metsään? 250 000 uutista klikannutta (tunnustan!) olivat kiinnostuneita yksinomaan siitä, miksi Annasta aika jätti. Sitä ei tiedetty silloin eikä tiedetä nyt, ja viikonvaihdenumeron uutistoimistomateriaalista muokatuilla tarinoilla ei ollut asiaan mitään lisättävää. Enemmän kiinnostaisi tietää, mitä juttuja jätettiin julkaisematta, että saatiin tilaa tälle yhteiskunnallisesti ja maailmanlaajuisesti tärkeälle aiheelle.

Etusivulta löytyi vielä tämäkin: "Her life ended as trainwrecks often do: in death." No voi herra hyvästi hallitkoon, elämä se tuppaa useinkin päättymään kuolemaan.

Oletan, että huomisessa lehdessä on puolentoista broadsheet-sivun verran tästä aiheesta. Gallup: kuinka moni olisi antanut Ralph Fiennesin tulla samaan vessaan?

***

The Bureau of Meteorology tells us what we had already suspected. We got over 130 mm of rain overnight in Robertson. Click the satellite image for a bigger view.

The Sydney Morning Herald, once a quality broadsheet or so I am told, has finally sunk lower than any of our impressive tabloids. Encouraged by 250 000 clicks on the paper's website, they decided to put all their journalistic energy on one topic: Anna Nicole Smith's death. They made it their front page story in the weekend issue, with two photos. They contined on page 4 for another half a page or so. And finally, they made it one of the main topics of their News Review section - you know, the section that gives you valuable background, opinion and analysis.

The 250 000 clicks happened on their website when the news of ANS's death first became known. I confess, I clicked the link. I was curious. In two seconds I found out more than I wanted to know, namely that they did not yet know how she died. They still don't and the ridiculous space devoted to the subject in the weekend paper was pure gossip journalism pulled together from various news agency sources.

I'd be most interested to know what was left out of the paper because of Anna Nicole. Climate change certainly did not feature on the front page, but this sentence did: "Her life ended as trainwrecks often do: in death."

Funny, that. Come to think of it, lives surprisingly often end in death. I'd hazard a guess that with lives this happens even more often than with trainwrecks.

I wonder if tomorrow's paper will feature 1.5 broadsheet pages about this subject, as I am sure there would have been some 100 000 clicks or more already.

A little newspoll: would you let Ralph Fiennes join you in the toilet?

Satellite images from the Bureau of Meteorology website.

February 09, 2007

Soon täytetty
Es ist vollbracht

haamu.gifArvasin etukäteen, että blogitietokannan siirtäminen palvelimelta toiselle saattaisi olla takkuinen taival. Sitähän se olikin, mutta nyt se on tehty. Hyvästi Smartyhost. Totuuden nimessä pitää sanoa, ettei minulla ole entisestä isännästä yhtä paljon huonoa kerrottavaa kuin muilla. Halpahan se oli niin kauan kun ei tarvittu 50 MB enempää tilaa, ja enimmäkseen sai tukeakin. Tosin ei silloin kun koko kotisivu katosi isännän serveriremontin yhteydessä viime vuonna. Siitä jäi itämään epäilys, joka on vahvistunut viime aikoina - sähköpostit ovat tulleet joskus jopa parin päivän viiveellä. Lääkkeeksi tarjottiin ihan omaa serveriä, ihan omaan hintaan.

Uusi isäntä on jo osoittautunut melko palvelualttiiksi, suostuivat ilman maanittelua kurkistelemaan mm. Movable Type -asennustiedostoihin. Palvelu maksaa vähän enemmän mutta enemmän on megabittejäkin, samoin tietokantoja, postilaatikoita ja muuta tilpehööriä. Data makaa nyt Sydneyssä USA:n sijasta.

Itse tiedostojen siirtäminen paikasta toiseen ftp:llä sujui ongelmitta omin neuvoin. Tämmöisissä massahommissa käytän ilmaista Core FTP Lite -ohjelmaa, kun taas muuten tuherran Dreamweaverin kanssa, amatööri kun olen. Siirsin koko MT-asennuskansion sellaisenaan uudelle serverille asianomaiseen paikkaan, samoin staattiset MT-tiedostot, blogin arkistokansiot, kuvat jne. Arvauspelin puolelle livahti 'memory dumpin' hakeminen vanhasta tietokannasta, uuden tietokannan luominen uudelle serverille ja samaisen dumpin dumppaaminen sinne. Tutkin erinäisten kohtalotoverien kertomuksia ennen syvään päähän sukeltamista. Liekö tässä dumppauskohdassa kuitenkin menty pieleen, kun vanhat merkinnät siirtyivät vahingossa iso-8859-1 -standardin mukaisina ja blogissa oli ruudun täydeltä turkin kieltä normaalien ääkkösien sijasta.

Jonkin verran päänvaivaa tuotti tietokannan tietojen ja tiedostopolkujen päivittäminen Movable Typen config-tiedostoon (tietokantaa testattiin ensin ip-polulla, sillä domainia ei vielä ollut siirretty - tämä ei kuitenkaan pitemmän päälle toiminut). Samaa paikkaa sorkin ääkkösstandardiasian ratkaisemiseksi. Tosin tässä tapauksessa ääkkösten palauttaminen blogiin vaati vielä muutaman muunkin kuvion. Movable Typestä annettiin tukea.

Jos ja kun turkin kieli palaa tai sitä löytyy erinäisistä arkistoista, siitä saa kyllä kertoa.

***

It's goodbye Smartyhost for me. I had been thinking of making the move, but I had a hunch that transferring the Movable Type blog and its database onto another server might be beyond my skills. And it almost was, but now it is done. For a while, the whole database was inaccessible and for an even longer while, my blog entries looked as if they were written in Turkish.

For the record - I am not as grumpy with Smartyhost as many people in various chat groups seem to be. My support requests have mostly been responded in a timely manner. It was only with that notorious server hassle that they had last year that I was left waiting for a reply to my phone messages and support tickets. Come to think of it, I am still waiting! Lately I have also had problems with emails turning up with a long delay (spam related, I was told - I was also offered a dedicated server as an expensive solution to the problem). So when the contract was up for renewal, I decided to bite the bullet and go shopping for a new webhost.

I won't advertise the new host here, as my history of them is very short so far. But their support this week has proved very efficient. So far so good. Our data lives in Sydney now, rather than in the US.

For those amateurs (like me) contemplating a server change involving a database, I recommend having access to some support - in my case I had some at the server end as well with Six apart (the Movable Type people). Still, I ended up doing things I didn't know I could do (and, to be truthful, I can't do) such as taking a memory dump from the database, configuring file paths and character sets. Movable Type user manual came handy many times.

All of this is a lot of fun, especially if you are really meant to be writing a book with a deadline in 1.5 months' time.

Haamupäivityksiä
Apologies!

Tietokannan siirtäminen serveriltä toiselle on lähestulkoon pulkassa, vielä ratkaistavana ä-kirjainongelma. (Juu, tiedän siitä utf-8 ISO-jotain systeemistä, täällä nyt vaan erinäiset määritykset erinäisissä paikoissa törmäilevät keskenään eikä oikeaa yhdistelmää ole vielä löytynyt.) Pahoittelen haamupäivityksiä!

***

Database transfer in progress - I am almost there, just a little matter involving a Scandinavian character set to solve. Back in due course.